”Mitä sinne biojätteeseen edes kuuluu laittaa?” – Kierrätyslannoitteen muovijäämien vähentämiseksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä
Muovi ei kuulu pelloille. Mutta miten se saadaan pois kierrosta ilman, että luovutaan tärkeistä kierrätyslannoitteista? Muovi pois pelloilta -työpaja kokosi alan toimijat yhteen etsimään ratkaisuja. Yksi viesti nousi ylitse muiden: tarvitaan selkeät ja yhtenäiset pelisäännöt koko arvoketjulle.
Muovisilppu ei kuulu kierrätyslannoitteisiin eikä maaperään. Sieltä muovi päätyy vesistöihin ja viljelykasveihin, ja lopulta mikromuovina ihmiseen. Myös maaperän eliöt kärsivät. Siitä huolimatta myytävässä kierrätyslannoitteessa saa lain mukaan olla parin sadan kauppakassin verran muovisilppua hehtaaria kohden, mistä Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime vuoden syyskuussa. Me tartuimme toimeen ja kutsuimme asiantuntijoita ja alan toimijoita pohtimaan konkreettisia ratkaisuja muoviongelmaan. Ratkaisutyöpajassa oli mukana yrityksiä ja etujärjestöjä koko kierrätyslannoitteen arvoketjusta sekä tutkijoita ja viranomaisen edustajia.
Muovi pois pelloilta -ratkaisutyöpaja on hyvä esimerkki toimintatavastamme, joka perustuu aloitteiden tekemiseen ja keskeisten toimijoiden yhteen saattamiseen. Yhteistyöllä saamme aikaan tehokasta toimintaa, jolla on todellista vaikutusta.
Johanna Siltala, yritysyhteistyöjohtaja, BSAG
Kierrätyslannoitteita tarvitaan kestävään ruoantuotantoon
Kierrätyslannoitteiden sisältämä muovi on peräisin biojätteestä, johon se päätyy muun muassa kotitalouksista ja päivittäistavarakaupasta. Biojäte matkaa jätteenkäsittelylaitosten kautta biokaasulaitoksille, joista biokaasun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mädätejäännös päätyy lannoitteena peltomaahan. Osa muovista pystytään prosessin aikana seulomaan mekaanisesti pois, mutta silti liian paljon muovia päätyy peltoihin. Ongelmaa ei kuitenkaan voi yleistää kaikkiin kierrätyslannoitteisiin, sillä niiden valmistukseen käytetään monenlaisia biomassalähteitä.
Muovin kertyminen peltoon kierrätyslannoitteiden mukana huolestuttaa viljelijöitä, joille helpoin tapa saada muovi pois pelloilta on olla käyttämättä kierrätyslannoitteita. Niin moni tekeekin, ellei muoviongelmaa saada ratkottua. Kierrätyslannoitteet ovat kuitenkin tärkeä osa paitsi kestävää ruoantuotantoa myös ravinneomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Kierrätyslannoitteet sisältävät usein maan rakenteelle tärkeää orgaanista ainesta, joka aktivoi maaperämikrobiston töihin viljelijän ja satokasvin parhaaksi. Näin maan rakenne kohenee ja ravinnevalumat vähenevät. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää myös riippuvuutta mineraalilannoitteista, joita tuodaan Suomeen muun muassa Venäjältä. Kierrätyslannoitteissa on siis paljon potentiaalia ruokajärjestelmän ongelmien ratkomiseksi, kunhan muovi saadaan seulottua seasta tarkemmin pois. Tarvitaan koko arvoketjun mittaista yhteistyötä ja käytännön toimenpiteitä sekä tutkimusta muovin kulkeutumisesta maaperästä kasveihin. Tulevaisuuden ruokaturva nojaa maaperän terveyteen.
Muovimäärään vaikutetaan biojätteen syntypaikoilla
Kierrätyslannoitteeseen päätyviin muovimääriin voidaan vaikuttaa huolehtimalla, ettei sitä päädy biojätteen sekaan alun perinkään ja tehostamalla sen erottelua jälkikäteen. Ensimmäiseen vaikutetaan siellä, missä biojätettä syntyy – kodeissa, kaupoissa ja ravintoloissa. Myös elintarvikkeiden pakkausmateriaaleilla on merkitystä: ruokakauppojen hävikkituotteet päätyvät usein biojätteeseen pakkauksineen päivineen, sillä kaupat luottavat biokaasulaitosten kykyyn erotella muovit biojätteen seasta. Biokaasulaitosten välillä on kuitenkin eroja, ja mikään kone ei pysty poistamaan muovia kokonaan. Täysin muovittomia kierrätyslannoitteita ei siis nykyteknologialla voida valmistaa, mutta muovin määrää on mahdollista vähentää niin arvoketjun alku- kuin loppupäässäkin.
Uusia ideoita muovin vähentämiseen
Ratkaisutyöpajassa syntyi runsaasti ideoita, joilla muovimääriä voidaan vähentää. Osallistujat olivat yhtä mieltä sääntelyn ja yhteisten pelisääntöjen tarpeesta, mutta myös yritysten ja organisaatioiden omassa toiminnassa nähtiin mahdollisuuksia. Investointi lajitteluprosessien ja -teknologioiden kehittämiseen sekä laadunvalvonnan tehostaminen on työpajan osallistujien mielestä tärkeää, jotta lannoitteeseen päätyviä muovimääriä voidaan vähentää biokaasulaitosten päässä.
Arvoketjun alussa pakkausmateriaalien kehittämisen ohella keskeiseksi ratkaisuksi nousivat yhteiset biojäteohjeistukset. Yhteisten pelisääntöjen ja ohjeistusten puute on koko arvoketjun läpäisevä ongelma, jota ratkaisemaan perustettiin työryhmä. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n, Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Kiertovoima ry KIVO:n edustajat lähtevät valmistelemaan yhteistä biojäteohjeistusta, jonka laatimiseen halutaan mukaan koko kierrätyslannoitteen arvoketju. Työryhmä on laatinut hankesuunnitelman biojäteohjeistuksen laatimisesta ja muiden kehitystoimien toteuttamisesta, ja hankkeelle on haettu ympäristöministeriön AHTI-rahoitusta. Eri osapuolet ovat sitoutuneita hankkeen toteuttamiseen, ja konkreettisia tuloksia odotetaan jo vuoden 2025 aikana. Baltic Sea Action Group tulee seuraamaan työn etenemistä ja tuloksia.
Artikkelia on muokattu 6.3. klo 10.47. Lisätty teksti: Ongelmaa ei kuitenkaan voi yleistää kaikkiin kierrätyslannoitteisiin, sillä niiden valmistukseen käytetään monenlaisia biomassalähteitä.
OTA YHTEYTTÄ
