Vierasblogi: Ei kakkavesiä Itämereen – hankkeista laajempaan vaikuttavuuteen

Rahoittajalle raportoidaan hankkeen vaikuttavuudesta tyypillisesti heti hankkeen päätyttyä, sillä rahoittajan täytyy saada tietää, onko rahoille saatu vastinetta. Tällöin kuitenkin usein keskitytään tuotoksiin ja välittömiin vaikutuksiin, vaikka laajempi vaikuttavuus syntyy yleensä pidemmällä aikavälillä.

BSAG:n vastuullinen meriliikennetyö käynnistyi hankkeiden avulla

BSAG:n vastuullisen merenkulun hanke alkoi vuoden 2020 alussa. Monivuotisen hankkeen rahoittajana toimi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). BSAG:ssa oli alusta alkaen todella osaava tiimi, jossa Elisa Mikkolainen toimi hankkeen johtajana ja Laura Mäkelä vastasi viestinnästä. Itse toimin esihenkilönä ohjaavassa roolissa, huippupätevän hankejohtajan tukena ja apuna.

Hankkeen taustalla oli tunnistettu ongelma: rahtilaivojen jätevesien ja ruokajätteiden purkaminen laillisesti Itämereen tietyillä edellytyksillä. Käymälä- ja talousvedet sekä ruokajätteet sisältävät ravinteita, bakteereja, kemikaaleja ja muita Itämerta kuormittavia ainesosia.

Hankkeen tavoitteena löytää keinoja, joilla Itämereen päätyvän jätteen määrä vähenisi. BSAG kokosi koko toimitusketjun yhteen pohtimaan, miten jätteet saataisiin purettua meren sijasta satamien vastaanottolaitteistoihin. Samalla hankittiin tietoa jätevesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksista sekä laivojen päästöistä. Tämä tieto tuki alusta asti viranomaisten työtä niin kansallisten kuin kansainvälisten säädösten parissa.

Ship Waste Action -aloitteessa konkreettisia tekoja

Hanke laajeni nopeasti Ship Waste Action -aloitteeksi ja tarjosi alustan yritysyhteistyölle ja muulle tekemiselle. Aloitteessa saatiin nopeasti konkreettista toimintaa: laivojen jätevesiä purettiin Itämeren sijasta satamiin ja ohjattiin sieltä edelleen hyötykäyttöön.

Hankkeiden päättyessä vuonna 2022 oli jo selvää, että BSAG:n johdolla syntynyt aloite muuttui niin laivoilla kuin satamissakin pysyväksi toimintatavaksi. Yhteistyössä syntyi myös Baltic Sea Waste Info -tietopaketti, jota jaettiin Suomen satamiin liikennöiville ja Suomen aluevesillä liikkuville aluksille. Pystyimme todella siis raportoimaan hankerahoittajille vaikutuksista ja myös vaikuttavuudesta.

Nefcon rahoituksella tiimiin saatiin vahvistukseksi merikapteeni Daniel Jespars. MILD-hankkeella rakensimme yhteistyötä myös muiden Itämeren satamien kanssa.

Laajemman vaikuttavuuden saavuttaminen lainsäädäntömuutoksilla

Eri toimijoiden vapaaehtoiset toimet olivat erittäin tärkeitä ja vaikuttavia. Samalla toki olimme tietoisia siitä, että pysyvämpi ja laajempi vaikuttavuus edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön.

BSAG vaikutti aktiivisesti eduskuntavaalien alla ja pääsi myös kuultavaksi Säätytalolle hallitusneuvottelujen yhteydessä. Työ toi tulosta. Hallitusohjelmaan saatiin kirjaus ”Alusten huuhtelu-, ruokajäte-, rikkipesuri- ja käymäläjäteveden purku mereen kielletään Suomen aluevesillä.’’

Vuoden 2024 lopussa eduskunta hyväksyi merenkulun ympäristönsuojelulain muutokset, jotka kieltävät laivojen jätevesien päästämisen Itämereen Suomen aluevesillä. Muutokset kertovat konkreettisesta vaikuttavuudesta pari vuotta hankkeiden päättymisen jälkeen. Matalissa rannikkovesissämme sijaitsevat arvokkaat ja herkät ekosysteemit tulevat hyötymään lakimuutoksesta. Lain hyväksymisen myötä Suomi siirtyy edelläkävijämaaksi aluspäästöjen hillitsemisessä.

Hankkeiden vaikuttavuuteen on siis hyvä myös palata jälkikäteen, sillä laajempi vaikuttavuus ympäristöön ja yhteiskuntaan rakentuu usein ajan myötä. Suuret kiitokset vielä rahoittajille – ilman heidän tukeaan tätä vaikuttavuusketjua ei olisi saatu aikaan.