Maan puolustuskurssi tarjosi tutkimustiedon maaperän ratkaisuista huoltovarmuudelle ja ympäristölle päättäjien sekä yritysten käyttöön
Carbon Action -tutkimuksen tulokset kertovat, miten maaperän kasvukuntoa parantamalla voimme hillitä ilmastonmuutosta, sopeutua muutokseen, parantaa Itämeren tilaa sekä samalla vahvistaa huoltovarmuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Maan puolustuskurssi kokosi Qvidjan kokeilutilalle päättäjiä ja yritysten edustajia keskustelemaan maaperän merkityksestä kestävälle ruokajärjestelmälle.
Baltic Sea Action Groupin perustajajäsen Ilkka Herlin käynnisti Maan puolustuskurssin puhumalla maaperästä tärkeänä osana huoltovarmuutta. Ruuantuotantomme on riippuvaista ulkomailta tuoduista typpilannoitteista, ja epävarmassa maailmantilanteessa olisi syytä edistää omavaraisuutta. Ruuan tehotuotanto on vuosien saatossa tuonut tiivistymiä ja muita ongelmia maaperässä, joita olisi elintärkeää korjata maatiloilla. ”Nyt on tärkeää palauttaa yhteys luontoon”, Herlin totesi.
Qvidjan emäntä ja toinen BSAG:n perustajajäsen Saara Kankaanrinta kertoi maaperän merkityksestä ympäristölle. Hän korosti, että on tunnettava ensin kokonaisuus, jotta ongelmiin voidaan puuttua. Huoltovarmuus, ilmastonmuutos, luontokato ja vesien rehevöityminen linkittyvät yhteen ja niitä tulee myös ratkoa yhdessä. Terve maaperä vaalii luonnon monipuolista lajistoa, varastoi hiiltä ilmakehästä ja suojaa vesistöjä maa- ja metsätalouden päästöiltä.
Luontokadossa ruokajärjestelmä on ykkösajuri. Ihmiskunta on kuitenkin täysin riippuvainen luonnon ekosysteemeistä ja ekosysteemit ovat riippuvaisia monimuotoisuudesta.
Saara Kankaanrinta, BSAG:n perustaja ja Carbon Action -ohjausryhmän puheenjohtaja
Ratkaisuja kriiseihin on jo olemassa, ja tekoja tarvitaan heti. Keskustelua heräsi siitä, mitä muutos vaatii. Mukaan tarvitaan politiikka sekä sen ohjauskeinot. Maatalouden muutoksessa on oleellista, että ruuantuotanto on viljelijälle kannattavaa ja ympäristötoimista tulisi koitua viljelijälle myös taloudellinen hyöty.
Tutkimusta uudistavasta maataloudesta ja maaperän hiilensidonnasta
Carbon Action -yhteistyössä maaperän kasvukuntoa jatkuvasti parantavaa uudistavaa viljelyä on viety käytäntöön jo usean vuoden ajan. Samoihin ratkaisuihin liittyvää tutkimusta on tehty yli 40 hankkeessa. Mukana on muun muassa 100 tavallista maatilaa eripuolilta Suomea, jotka kokeilivat hiiltä sitovaa maanviljelyä viisivuotisessa pilottikokeessa.
Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski kertoi hiilensidonnan tutkimuksesta ja todentamisesta. Tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat seuranneet hiilen ja kasvihuonekaasujen virtoja monilla tutkimuspelloilla jo useiden vuosien ajan. Pellon hiilidioksidivirtoja mitataan jatkuvasti ja yksi mittauspiste sijaitsee Qvidjan pellolla. Hiilensidonnalle saadaan siellä laskettua jopa 15 vuorokauden ennuste.
Ilmatieteen laitos julkaisi tapahtuman yhteydessä tiedotteen, jossa he esittelevät Carbon Action -tutkimustuloksia. Tulosten mukaan oikeilla viljelytoimilla nurmipellot voidaan saada toimimaan hiilinieluina, vaikka hiilitase vaihteleekin vuosittain sääolojen ja viljelytoimien vaihdellessa.
Ensimmäisen laajan pilotin tulokset kannustavat maaperän hoitoon
Carbon Actionin hiilipilotissa mukana olleilla sadalla maatilalla oli viiden vuoden ajan tutkimuksen kohteena kaksi peltolohkoa, joista toisella on tehty valittua uudistavan viljelyn toimenpidettä ja toisella on viljelty niin kuin ennenkin. Tiloilla tehdyt mittaukset ja otetut maanäytteet kertovat, että peltomaiden hyvä kasvukunto on tärkeää myös hiilensidonnan ja varastoinnin kannalta.
Tutkijat Tuomas Mattila ja Noora Vihanto julkaisivat hiljattain tutkimusartikkelin hiilensidontaa rajoittavista tekijöistä Carbon Action -tiloilla. Tutkimuksen mukaan yleisimmät maan kasvukunnon ongelmat ovat maaperän huono rakenne, hivenravinteiden puutostilat ja vähäinen mikrobiaktiivisuus. Ongelmat on oleellista ensin tunnistaa, jotta niitä voi ryhtyä korjaamaan oikeilla toimilla tiloilla.
Carbon Action -tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että Suomessa hiilen saturaatiosta ei tyypillisesti ole huolta, vaan peltoihin mahtuisi lisää hiiltä. Maatalousmaat ovat vuosikymmenten ajan menettäneet hiiltä, joten vähintään hiilen häviämisen pysäyttäminen on arvokas ensimmäinen askel.
Uutta ymmärrystä pellolta käsin
Osallistujat pääsivät tutustumaan maaperään käytännössä Qvidjan pelloilla. Uudistavasti viljelevät Juuso Joona Tyynelän tilaltaja Marja Oesch Pursilan tilata kertoivat rastilla maaperän kasvukunnon parantamisesta konkreettisesti. Osallistujat oppivat maan rakenteesta lapiolla kaivamalla ja omin käsin tunnustelemalla. Vedellä täytetyt lasipurkit, joissa oli eri toimin viljeltyä maata, havainnollistivat peltomaan merkityksen vesistöjen ravinnehuuhtoumien hillitsemisessä. Hyvinvoiva maa pidättää vettä ja sopeutuu vaihteleviin sääolosuhteisiin.
Oli hienoa tavata viljelijöitä ja kuulla, miten uudistavaa viljelyä käytännössä toteutetaan ja mitä mahdollisuuksia se luo koko arvoketjulle. Uudistava viljely ja luonnon monimuotoisuus ovat yhtiöllemme strateginen asia. Ihmisten välinen kohtaaminen on myös ensiarvoisen tärkeää kokonaisuuden, muutostarpeen ja nopeuden ymmärtämiseksi sekä aidon sitoutumisen aikaansaamiseksi.
Tapio Krook, strategia- ja vastuullisuusjohtaja, Sinebrychoff
Pelloilla päästiin tutustumaan Jari Liskin johdolla myös maaperän hiilen mittauslaitteistoon ja niiden toimintaan. Carbon Action -alustan tutkimuksesta poikineen yrityksen Cense Analytics Oy:n edustajat Tuomas Siltala ja Jan Viljanen näyttivät, kuinka uuden teknologian ja laserin avulla maaperän hiili voidaan todentaa merkittävästi aikaisempaa resurssitehokkaammin.
Työskentelin Euroopan parlamentissa päästökaupan säätelyn parissa. Siinä päästöistä puhuttiin jo vakiintuneesti, mutta maaperän hiilen sidonnalle ollaan vasta luomassa laskusääntöjä. Olen oppinut tänään valtavasti uutta ja samalla tuntuu, että pääsin vasta alkuun. Vien opit nykyiseen tehtävääni EU-valiokunnassa. Poliitikon tehtävä ei ole tuottaa innovaatioita, vaan mahdollistaa ja viedä asioita käytäntöön.
Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja, SDP
Luonnon monimuotoisuuteen osallistujat pääsivät käsiksi, kun heidän piti lisätä monimuotoisuutta rastilla olevan viljakasvuston sekaan. BSAG:n projektipäällikkö Katri Salovaara havainnollisti biodiversiteetin mekanismeja osallistujien ympäristöstään etsimien kasvien avulla; luonnossa vallitsee jatkuva kilpailu ja opportunistinen kulttuuri. Ihminen voi toimillaan keikauttaa eri lajien välistä tasapainoa nopeastikin väärään suuntaan.
Päivän päätteeksi kokoonnuttiin yhteiselle illalliselle keskustelemaan kurssin annista. Tutkijatohtori Jyväskylän yliopistolta Irene Kuhmonen käänsi katseet isompaan kuvaan puheenvuorollaan siirtymästä kohti kestävää ruokajärjestelmää. Hän kertoi ruokajärjestelmän regiimeistä, ja korosti, kuinka usein kriisi avaa mahdollisuuden systeemiselle muutokselle.
Osallistujat pohtivat vaikuttamista, ja keskustelussa kohtaamisten tärkeys korostui. Mukana ollut Sanoman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä nosti esiin illallisen päätteeksi ajatuksen, että hämmennys on keskeistä kyvylle ymmärtää. Hän kertoi olevansa kiitollinen tilaisuudessa aikaan saadusta hämmennyksestä, joka vie kohti uutta ymmärrystä.
