Jo yksi hyvin valittu aluskasvi vähentää lehtikasvitautia ohralla

Artikkelin otsikko: Potential of undersown species identity versus diversity to manage disease in crops

Tekijät: Cappelli Seraina , Domeignoz Horta Luiz, Gerin Stephanie, Heinonsalo Jussi, Lohila Annalea, Raveala Krista, Schmid Bernhard, Tiusanen Mikko Johannes, Thitz Paula, Laine Anna-Liisa

Julkaisu: Functional Ecology

Vuosi: 2024

Viisi lajia kahdeksasta vähensi lehtitautia

Tutkimuksessa selvitettiin aluskasvien vaikutusta lehtitautien esiintymiseen ohrassa. Tutkimuksessa testatuista kahdeksasta kasvilajista viisi oli sellaisia, joiden käyttö ohran aluskasvina vähensi kasvitautien esiintyvyyttä ohrassa. Tautipaineen vähentämiseksi tarvittavan monimuotoisuuden ei siis tarvitse tarkoittaa usean lajin siemenseosta, vaan jo yhdestä hyvin valitusta aluskasvista voi olla hyötyä ilman merkittäviä vaikutuksia sadon määrään. Tautipaineen vähentäminen aluskasvin avulla auttaa vähentämään torjunta-aineiden käyttöä.

Kokeessa tutkittiin kahdeksaa kasvilajia, joista neljä oli typensitojia ja neljä syväjuurisia, siten että nämä ominaisuudet esiintyivät yhdessä ja erikseen (kuva 1b). Aluskasveja istutettiin ohran kanssa yksi tai useampia, sekä ohraa ilman aluskasveja kasvimyrkkyä käyttäen ja ilman (Kuva 1a). Kutakin erilaista koeasetelmaa oli vähintään kolmella lohkolla (ks. kuva 1a) ja yhteensä kokeessa oli 56 lohkoa. Ohra kylvettiin touko-kesäkuussa ja kylvölannoituksena annettiin typpeä 80 kilogrammaa hehtaaria kohden. Aluskasvit kylvettiin viikkoa myöhemmin. Lehtitaudin esiintyminen tutkittiin määrittämällä lehden vaurioitumisaste, eli lehdissä näkyvien laikkujen määrä. Koealat sijaitsivat Viikissä, Helsingissä, ja tämän tutkimusartikkelin kokeet toteutettiin vuonna 2020.

Tehokas aluskasvi vähensi lehtivaurioita huomattavasti

Suurin ero taudin esiintyvyydessä lohkojen välillä oli siinä, käytettiinkö aluskasveja lainkaan vai ei. Aluskasvit vähensivät laaja-alaisten lehtivaurioiden todennäköisyyttä 70 %:sta 19 %:iin.

Ohran lehtitautia vähentäviksi aluskasveiksi todettiin kaikki neljä typensitojakasvia: puna-apila, valkoapila, alsikeapila, sinimailanen, sekä lisäksi sikuri. Nämä kasvit ovat jo valmiiksi yleisesti käytettyjä. Sinimailanen tosin kasvoi satokasvista ohi ja pienensi sadon määrän noin puoleen. Muutoin aluskasveilla ei juurikaan ollut vaikutuksia sadon määrään. Kahden kasvilajin, timotein ja italianraiheinän, todettiin lisäävän ohran lehtikasvitautia.

Aluskasvin hyötyvaikutuksen todettiin perustuvan maanpäällisen ekosysteemin mekanismeihin, eli maaperällä ei tässä ollut vaikutusta. Maanalaisten vs. maanpäällisten mekanismien vaikutusta tutkittiin ottamalla maata eri lohkoilta, kasvattamalla niihin ohraa kasvihuoneessa, ja istuttamalla näin kasvatettu ohra takaisin ulos eri lohkoille kuin miltä maa oli otettu.

Aluskasvin määrällinen runsaus on tärkeää

Kahden ja neljän aluskasvin koelohkoille istutettiin eri määriä typpeä sitovia ja/tai ei typpeä sitovia ja syvä-/matalajuurisia lajeja. Näin tutkittiin sitä, johtuvatko mahdolliset vaikutukset ohran lehtitautiin kasvilajien määrästä itsessään vai erilaisten aluskasvityyppien määrästä. Lehtitautia vähentävän vaikutuksen todettiin johtuvan enemmän aluskasvien määrästä kuin niiden ominaisuuksien vaihtelevuudesta.

Kuten maanviljelyssä yleensäkin, myös tutkimusta varten viljeltäessä eteen tulee erilaisia haasteita. Tässä tutkimuksessa lehtitauti tarttui vähitellen ohraan kaikilla lohkoilla, ja elokuuhun mennessä kaikki tarkastellut lehdet olivat taudin vaurioittamia. Tämän vuoksi tutkimusartikkelissa esitetyt tulokset perustuvat jo heinäkuussa tutkittuihin lehtivauriotuloksiin, ja siksi tulokset koskevat lähinnä kasvun alkupuolta. Tutkimuksessa ei arvioitu maanalaisia tautioireita.

Tutkimus tehtiin osana Carbon Actioniin kuuluvaa TWINWIN-hanketta.