Leväpuurot muistuttavat Itämeren rehevöitymisen uhkista

Rehevöityminen on ihmisen aiheuttama ongelma, jonka runsaat sinileväesiintymät tuovat kesällä näkyväksi. Muun muassa maa- ja metsätalouden ravinnehuuhtoumat ja meriliikenteen jätevedet aiheuttavat rehevöitymistä. Saaristomeri on erityisen herkkä rehevöitymiselle, mutta se on koko Itämeren laajuinen haaste. Rehevöityminen aiheuttaa merellä muutoksia, jotka haittaavat monien Itämeren lajien menestymistä.

“Rehevöityminen on suurin yksittäinen luontokadon aiheuttaja Itämeressä. Luonnottomat ravinnemäärät suosivat tiettyjä lajeja, joiden yliedustus horjuttaa koko meriekosysteemin tasapainoa. Useat lajit ja luontotyypit ovatkin uhanalaistuneet rehevöitymisen vaikutusten seurauksena,” kertoo BSAG:n suojelukoordinaattori Anton Lehtinen.

Rehevöitymisen taustalla on ravinnekuormitus: ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia on joutunut liikaa mereen. Se johtaa esimerkiksi sinilevän eli syanobakteerin ja rihmalevän määrän nopeaan kasvuun. Rehevöitymisen ja kiintoainevalumien vuoksi merivesi samenee, eikä auringonvalo pääse yhtä syviin vesiin kuin aiemmin. Kuolleiden levien hajotus aiheuttaa happikatoa merenpohjassa, joka taas johtaa fosforin vapautumiseen pohjan sedimenteistä. Näin rehevöityminen kiihdyttää itse itseään.

Rehevöityminen liittyy luontokatoon ja ilmastonmuutokseen

Monet Itämeren lajit kärsivät meren rehevöitymisestä. Rakkohauru on esimerkki Itämeren ekosysteemille tärkeästä lajista, jota rehevöityminen haittaa. Lajin edustajat tarvitsevat paljon auringonvaloa, joten niitä ei vesien samenemisen takia esiinny enää samoissa syvyyksissä kuin ennen. Rehevöitymisestä hyötyvät rihmalevät vievät myös elintilaa sitä hitaammin kasvavalta rakkohaurulta. Jos rakkohauru häviäisi Itämerestä, katoaisivat myös lukuisat muut rakkohaurusta suoraan riippuvaiset lajit.

Rehevöityminen on yhteydessä myös ilmastonmuutokseen. Sateiden runsastuessa ilmastonmuutoksen myötä rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä kulkeutuu entistä enemmän maalta merelle. Meriveden lämpeneminen auttaa myös sinilevälauttojen muodostumista.

Pahimmillaan rehevöityminen voi kiihdyttää ilmastonmuutosta. Meret ovat yleensä ilmastonmuutosta hillitseviä hiilinieluja. Jos meren ekosysteemi kuitenkin joutuu epätasapainoon, rehevöityneet alueet voivat muuttua ilmastopäästölähteiksi. Rehevöityneistä matalista lahdista on jo mitattu suuria metaanipäästöjä.

Vastauksia uudistavasta viljelystä ja meriliikenteen toimista

Rehevöitymisen torjumiseksi on olemassa keinoja, joten toivoa Itämeren pelastumiseksi on vielä. BSAG edistää uudistavaa viljelyä yhteistyössä viljelijöiden, tutkijoiden ja yritysten kanssa maatalouden ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. Uudistavassa viljelyssä keskitytään maaperän kunnon jatkuvaan parantamiseen. Hyvinvoivasta maaperästä ei valu yhtä paljon ravinteita mereen. Eri tilanteisiin valitut toimenpiteet kuten kerääjäkasvien viljely voi vähentää ravinnehuuhtoumien määrää samalla kun maan kasvukuntoa pyritään parantamaan.

Omalta osaltaan myös meriliikenteen päästöt aiheuttavat rehevöitymistä. BSAG on ajanut lainsäädäntöä, joka kieltäisi rahtilaivoilta jätevesien purkamisen mereen Suomen aluevesillä. Lakialoite tästä on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Yhteistyössä muun muassa satamien ja varustamoiden kanssa BSAG on kehittänyt vapaaehtoista jätevesien purkua satamiin jo aiemmin, joten käytännön esimerkkejä on jo. Ship Waste Action -aloitteessa satamiin puretut jätevedet ohjataan hyötykäyttöön muun muassa biokaasun tuotantoon.

“Luonnolla on erinomainen sopeutumis- ja palautumiskyky. Itämereen päätyvien ravinteiden hillitseminen antaa ekosysteemille mahdollisuuden palautua. Mereen jo varastoituneen ravinnemäärän myötä vaikutusten näkeminen voi kuitenkin kestää vuosikymmeniä.” Lehtinen toteaa.

BSAG:n työtä rehevöitymisen torjumiseksi voi tukea ostamalla pääsylipun Itämereen.