Uusi tutkimus etsii kasvinsuojeluhyötyjä kukkakaistoista ja kerääjäkasveista eteläsuomalaisilla maatiloilla
Tutkijoiden ja viljelijöiden yhteisprojektissa mitataan biodiversiteetin vaikutusta satokasvien vastustuskykyyn, sillä monimuotoisuuden lisääntyessä myös kasvit suojautuvat paremmin taudeilta. Tutkimukseen osallistuu kymmenen maatilaa, jotka kylvävät samanlaisen tutkimusasetelman pelloilleen. Kesän aikana tutkijat keräävät näytteitä muiden muassa linnuista, pölyttäjistä, kirvoista sekä niiden vaikutuksista erilaisiin kasvitauteihin ja tuhohyönteisiin.
Helsingin yliopiston johtama uusi tutkimusprojekti on osa laajempaa pyrkimystä löytää uusia keinoja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen ja luontokadon hillitsemiseen maataloudessa. Tänä keväänä kymmenen maatilaa kylvää pelloilleen samanlaisen koeasetelman, jossa yhdistetään kaikissa samalla tavalla viljakasvustoon kerääjäkasveja ja pellon reunoille kukkakaistoja.
”Pellon kasvilajiston runsaus voi suojella pääviljakasvejamme kauraa, ohraa ja vehnää kasvitaudeilta ja tuhohyönteisiltä. Tarvitsemme uusia keinoja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen ja luontokadon hillitsemiseen maataloudessa, ja etsimme nyt molempiin ratkaisuja Etelä-Suomen kymmenellä maatilalla,” sanoo tutkija Hanna Susi Helsingin yliopistosta.
Kukkakaistalta sekä pellon puolelta kerättävän eliöaineiston avulla analysoidaan näiden monimuotoisuutta lisäävien kasvien vaikutusta peltoympäristöön. Laboratoriossa tapahtuvaa tarkempaa tutkimusta varten kerätään jo ensi kesänä näytteitä koeasetelman kylväneiden tilojen pelloilta linnuista, pölyttäjistä, kirvoista ja muista pienistä eliöistä. Kesällä 2025 jatkuvan tutkimuksen tavoitteena on tuottaa erityisesti pohjoisiin viljelyolosuhteisiin soveltuvaa tietoa, joka hyödyttäisi sekä viljelijää että luonnon monimuotoisuutta.
Ruoantuotantomme ja vesistömme hyötyvät peltojen monimuotoisuudesta
Kasvitaudit, tuholaiset ja ennalta arvaamattomat säät haastavat ruuantuotantoamme, minkä vuoksi tarvitsemme lisää tietoa luonnon monimuotoisuuden hyödyistä viljelyssä. Ruoantuotantomme on myös sitä huoltovarmempi, mitä vähemmän olemme riippuvaisia kemianteollisuuden tuotteista, kuten kasvinsuojeluaineista tai lannoitteista.
Kerääjäkasvit, esimerkiksi heinät ja apilat, ovat maanviljelijän monitaitoisia kumppaneita. Ne suojaavat pintamaata eroosiolta ja vesistöjä, kuten Itämerta, ravinnevalumilta. Jotkut kerääjäkasvit myös sitovat ilmasta typpeä omien sienirihmojensa ja bakteeriensa avulla ja luovuttavat sitä muiden kasvien käyttöön. Kerääjäkasvit lisäävät myös pellon monimuotoisuutta ja niistä hyötyvät niin kasveja kirvoilta suojelevat petohyönteiset maan päällä kuin kasvia maan pinnan alla auttavat maaperäeliötkin.
Kukkakaistoille pellon reunoille tulevat kasvit, kuten ahdekaunokki, päivänkakkara ja jäykkänata lisäävät hyönteisille tärkeitä kukkivia alueita maatalousympäristössä sekä tuovat pellolle geneettistä monimuotoisuutta. Niiden toinen tärkeä tehtävä on toimia hyönteisten, kuten hämähäkkien, talvehtimispaikkana talvella sekä tarjota suojaa sekä ruokaa peltolinnuille. Tutkijoita kiinnostaa myös mikroskooppisen tason monimuotoisuus. Kukkakaistan odotetaan vaikuttavan satokasviin myös tällä tasolla kasviterveyttä suojelevasti.
Maatalouden biodiversiteettiratkaisut -hankkeessa pureudutaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen maatiloilla viljelijänäkökulma huomioiden. Helsingin yliopiston ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) yhteishanketta vuosina 2023–2025 rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Lisätietoa
Hanna Susi
Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
+358 50 319 9282 hanna.susi@helsinki.fi
Katri Salovaara
Projektipäällikkö, uudistava maatalous, luonnon monimuotoisuus, BSAG
+358 40 653 7117 katri.salovaara@bsag.fi
