Siirry sisältöön
Laituri ja tyyni Itämeri.

ITÄMEREN PELASTAJAT

image/svg+xml

Itämeren pelastaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta yhteistyöllä se on mahdollista.

Vuosien varrella olemme pystyneet vähentämään rehevöitymistä aiheuttavia ravinnepäästöjä, mutta paljon työtä on vielä jäljellä.

Jokainen voi olla mukana pelastamassa Itämerta. Inspiroidu reportaaseista ja erilaisista tavoista auttaa ainoaa mertamme, ja löydä oma tapasi olla Itämeren pelastaja.

Suhteeni Itämereen oli rakkautta ensisilmäyksellä. Meri on maailman kaunein asia, ja on sydäntä raastavaa nähdä rakkaan Itämeren kärsivän.

Teen työtä Itämeren eteen lukuisin eri keinoin, sillä moninaisiin ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua. Pyrin työlläni rakentamaan toimintaa Itämeren pelastamiseen, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Työtä on paljon, mutta esimerkiksi BSAG:n konkreettinen yhteistyö elinkeinojen, tieteen ja päättäjien kanssa osoittaa, että puhdas ja elinvoimainen Itämeri on saavutettavissa. Periksi ei saa antaa koskaan.

Saara Kankaanrinta, Itämeren pelastaja, BSAG:n perustaja ja Carbon Actionin puheenjohtaja

Takaisin luontoon

Taiteilija Teemu Lehmusruusulle takaisin luontoon hajoaminen riittää elämän tarkoitukseksi

Lue reportaasi

Auringonnousun aikaan pelloille

Professori Anna-Liisa Laineen mielestä luonnon sääntelymekanismeista tulisi ottaa oppeja ruoantuotantoon

Lue reportaasi

Mulle suomalainen ruoka ja sen vastuullisuus on tosi tärkeää. Teen töitä Valion ilmastotiimissä uudistavan viljelyn ja hiiliviljelyn parissa, jotta nämä maan kasvukuntoa parantavat, ilmastonmuutosta hillitsevät ja Itämerta suojelevat toimenpiteet saataisiin laajasti käyttöön suomalaisessa maanviljelyssä.

Työ on pitkäjänteistä, se vie vuosia ja välillä oma työ tuntuu liian vähäiseltä näiden suurten asioiden edessä. Mulle toivoa antaa kuitenkin se, että teemme tätä yhteistyössä ja niin moni tila on jo ottanut toimenpiteet käyttöönsä. Koska pienistä puroista syntyy suuri joki.

Virpi Kling, Itämeren pelastaja, kehityspäällikkö, Valio

Virpi Kling, taustalla vanhan puun paksuja oksia ja vihreitä lehtiä.

Iso osa Itämeren eteen tehtävästä työstä tapahtuu yllättäen maalla. Meren valuma-alueella viljeltävien peltojen kasvukunnolla on suora yhteys mereen päätyvien ravinteiden määrään. Työssäni vaikutan tähän konkreettisesti auttamalla viljelijöitä korjaamaan peltojen ongelmia, jotta hyvinvoiva maaperä saa pidettyä vedet ja ravinteet pellolla kasvien käytössä – ja poissa Itämerestä.

Tuomas Mattila, Itämeren pelastaja, tutkija

Tuomas Mattila vihreällä pellolla. Taustalla pieni pieni kalliomäki ja puita.

Laulu maanviljelijän työstä

Tommi Hasun suku on viljellyt maata samalla paikalla 1500-luvulta saakka

Lue reportaasi

Rakkauden satama

Irina Wahlströmin ja Patrik Hellmanin elämä on nivoutunut Itämeren ympärille

Lue reportaasi

Itämeren tilan parantaminen vaatii joukkovoimaa. Työssäni tuon ruokaketjun eri toimijoita saman pöydän ääreen uudistavan viljelyn edistämiseksi. Muutokset esimerkiksi viljelytoimenpiteissä tai elintarvikeyrityksen liiketoiminnassa eivät tapahdu hetkessä ja työssäni onkin tärkeää varmistaa, että toimet kestävämmän ruokajärjestelmän edistämiseksi ovat aidosti vaikuttavia sen jokaisella tasolla.

Tanya Santalahti, Itämeren pelastaja, erityisasiantuntija, BSAG

Tanya Santalahti vihreällä pellolla. Taustalla metsän raja.

Kolmen lapsen äitinä ja veneilijänä on Itämeren pelastaminen minulle tärkeää. Työssäni Anoralla voin auttaa tukemaan uudistavaa viljelyä, joka osaltaan vähentää ravinteiden päätymistä pelloilta Itämereen. Anora on iso suomalaisen ohran ostaja ja haluamme kantaa vastuumme yhteisestä, ainutlaatuisesta vesistöstämme.

Petra Gräsbeck, Itämeren pelastaja, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, Anora 8/2024 asti

Petra Gräsbeck istuu kivellä sammaleisessa metsässä.

Itämeren huono nykytilanne ja toive sen elpymisestä inspiroivat minua konkreettiseen toimintaan. Maanviljelijänä minulla on mahdollisuus vaikuttaa Itämereen päätyvään ravinnekuormaan suoraan omalla pellollani sekä yhteistyössä muiden viljelijöiden ja metsänomistajien kanssa.

Juuso Joona, Itämeren pelastaja, maanviljelijä, tutkija

Juuso Joona seisoo vihreällä pellolla. Taustalla metsän reuna.

Haluan auttaa ympäristöä tieteellisen tutkimuksen avulla. Carbon Action -tutkimuksen vetäjänä varmistan, että BSAG:lla on Itämeren suojelutyössään käytössään paras mahdollinen tieto ilmastonmuutoksesta ja kestävistä peltojen ja metsien käsittelyn keinoista. Pidän merkityksellisenä kehittää ja panna toimeen Itämerta ja muuta ympäristöä suojelevia ratkaisuja yhteistyössä BSAG:n ja sen vaikustuvaltaisten yhteistyökumppanien kanssa.

Jari Liski, Itämeren pelastaja, Tieteellinen johtaja, Ilmatieteen laitos

Jari Liski kukkivalla vihreällä pellolla. Taustalla metsän raja.

Itämeri on ollut läsnä elämässäni lapsesta asti. Varhain heräsi myös huoli meren tilasta. Itämeren pelastaminen edellyttää suuria muutoksia, joiden aikaansaamiseksi tarvitaan tietoa ja tekoja.

Suomi on pieni maa, mutta täältä löytyy osaamista ja resursseja etsiä toimivia ratkaisuja, joita voidaan ottaa käyttöön muualla maailmassa. Pystymme myös soveltamaan nopeasti oppeja maailmalta. Juuri tähän tähtäämme sekä BSAG:n toiminnassa että Qvidjan kokeilutilallamme, jonka on tarkoitus toimia suunnannäyttäjänä uudistavan maatalouden valtavirtaistamiseksi Suomessa ja koko maailmassa.

Ilkka Herlin, Itämeren pelastaja, BSAG:n perustaja ja hallituksen jäsen

Ilkka Herlin vihreällä pellolla. Taustalla metsän raja.

Itämeren pelastaminen on keskeinen päämääräni. Tehtäväni on varmistaa, että BSAG:ssa tekemämme työ on Itämeren kannalta mahdollisimman vaikuttavaa.

Itämeren ongelmat ovat monimutkaisia ja ratkaisuihin tarvitaan todella erilaisia tahoja tutkijoista yrityksiin, yrityksistä viljelijöihin ja heistä virkamiehiin. Työssäni keskeistä onkin rakentaa ja pitää yllä yhteistyötä Itämeren pelastamiseen tarvittavien yhteistyökumppanien kanssa.

Pieta Jarva, Itämeren pelastaja, strategiajohtaja, BSAG

Pieta Jarva seisoo vihreällä pellolla. Taustalla näkyy metsän raja.

Itämeren luonto on minulle tärkeä. Tutkimukseni tähtää luonnon monimuotoisuutta ylläpitävien prosessien ymmärtämiseen maatalousympäristöissä ja sitä kautta Itämeren ekosysteemien turvaamiseen. Minulle tuo toivoa se, että tutkimuksen avulla ymmärrämme ja osaamme tulevaisuudessa hyödyntää luonnon monimuotoisuutta tukevia viljelymenetelmiä. Unelmani Itämeren suhteen on, että yhä useampi ihminen arvostaisi sitä lähiluontonaan, koska siten saamme muutosta aikaan.

Hanna Susi, Itämeren pelastaja, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

image/svg+xml