Maan puolustuskurssi toi päättäjät maaperän merkityksen äärelle
Yhteiskunnan päättäjät niin politiikassa kuin yrityksissäkin saivat ajankohtaista tietoa maaperän vaikutuksista ympäristöongelmiin, kun Maan puolustuskurssi järjestettiin 25.8.2023 Qvidjan kokeilutilalla. Osallistujat lähtivät kurssilta entistä tietoisempina siitä, että konkreettisia keinoja muutokseen on jo olemassa.
Systeemisen muutoksen aikaansaaminen on keskeistä aikamme suurten ympäristökriisien hillitsemiseksi. Näin totesi Qvidjan isäntä ja Baltic Sea Action Groupin perustajajäsen Ilkka Herlin. Hän aloittipäivän katsauksella historiaan, sillä mikäli järjestelmää halutaan muuttaa, on ensin ymmärrettävä, miten se on muodostunut.
Herlin kertoi, miten ruuantuotannon kehityksessä on ohitettu biologia ja kuinka teollisen maatalouden lisääntymisen on huomattu aiheuttavan päästöjä ja heikentävän huoltovarmuutta. ”Tähän ei ole muuta ulospääsyä, kun siirtyä maanviljelyyn, missä karannut hiili sidotaan takaisin peltomaahan”, hän totesi.
Qvidjan emäntä Saara Kankaanrinta jatkoi avaamalla, miten vallitseva ruokajärjestelmä kiihdyttää ilmastonmuutoksen lisäksi samalla myös luontokatoa ja vesistöjen rehevöitymistä. Kankaanrinta korosti, että viljelijä ei ole ongelma vaan ratkaisu. Ympäristökriisien ratkaisut linkittyvät yhteen peltojen maaperän kasvukunnon parantamisessa.
Hiilen palauttaminen maahan kasvien avulla on paras tunnettu keino, jolla voi isossa skaalassa suoraan poistaa hiiltä ilmakehästä. Maatalouden päästöt ovat myös Itämeren kannalta ratkaisevia. Molemmat ratkaistaan maaperässä.
Saara Kankaanrinta, BSAG:n perustaja ja Carbon Action -ohjausryhmän puheenjohtaja
Baltic Sea Action Groupin perustamassa Carbon Action -yhteistyössä yritykset, tutkijat ja 100 maatilaa kehittävät uudistavaa viljelyä käytännön toimilla. Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski avasi työn edistymistä, ja alustalla tehtävää tieteellisestä tutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa keinoja, joilla peltomaahan saadaan sidottua hiiltä ruuantuotannon yhteydessä ja kehitetään peltojen hiilitaseelle todentamisjärjestelmää.
”Seuraamme hiilen virtausta maan ja ilmakehän välillä Pelto-observatoriossa. Yksi tutkimuspiste on täällä Qvidjassa, ja olemme havainneet, että viidessä vuodessa hiilen määrä koelohkolla on lisääntynyt noin viisi tonnia hehtaaria kohti. Olisi tärkeää saada hiiltä sitovat menetelmät laajaan käyttöön ja toimeen tarttujien määrä kasvamaan,” Liski totesi.
Pelloilta eväitä ympäristön tilan edistämiseen
Qvidjan koepelloilla päästiin kuulemaan uudistavasta viljelystä viljelijän näkökulmasta. Uudistavasti tiloillaan viljelevät Juuso Joona ja Tuomas Mattila kertoivat, mitä maaperän kunnon parantaminen tarkoittaa käytännössä pelloilla ja viljelijän arjessa. Osallistujat tarttuivat lapioihin ja todistivat, miltä näyttää hyvärakenteinen maa, joka pitää hyvin ravinteet ja veden pellossa. Keskusteluissa korostui, kuinka tämä auttaa myös viljelijää sopeutumaan äärisäihin ja turvaa satoja.
Peltokierroksella Jari Liski näytti miten Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteisto mittaa maan hiilensidontaa esimerkiksi tuulen nopeutta hyödyntämällä. ”Ei olla kaukana siitä, että hiilen sitoutumista voitaisiin ennustaa sääennusteen tapaan kaikille pelloille”, hän kertoi. Osallistujat yllättyivät siitä, kuinka pitkällä maaperän hiilen mittaamisessa ja todentamisessa jo ollaan.
Jos peltojen hiilensidonnasta aletaan saamaan dataa, niin jatkossa tätä voitaisiin hyödyntää peltojen kunnon määrittelemiseen pellon vuokraamista varten. Luvut pellon kunnosta voisivat mennä käsi kädessä viljelijän saaman korvauksen kanssa ja mahdollisesti maksetun peltovuokran kanssa. Tämä motivoisi useampaa tekemään uudistavia viljelytoimia tilallaan.
Matti Roms, OP:n maatalouspalvelupäällikkö
Pellolla kohdattiin myös tutkijatohtori Jan Viljanen Tampereen yliopistolta, joka kertoi maaperän hiilen mittauksen uusimmasta teknologiasta, jota yliopistolla kehitetään yhteistyössä Qvidjan koetilan kanssa. Laserin avulla voidaan paikan päällä todentaa maassa oleva hiili entistä resurssitehokkaammin.
Oli hyvä nähdä ihan käytännössä maaperän merkitys hiilensidonnalle, ja miten hiilen kertymistä maaperään tutkitaan. Vierailulla konkretisoitui, että maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen maaperän kasvukuntoa parantamalla hyödyttää myös viljelijää. Sain mukaani eväitä uudistavan viljelyn edistämiseen työssäni maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
Tiina Elo, Vihreiden kansanedustaja
Kurssi päättyi Qvidjan tilan metsään, sillä kaikessa on loppujen lopuksi kyse korvaamattomasta luonnosta. Metsässä kurssilaisia oli vastassa yllätys, kun puiden takaa asteli Ylioppilaskunnan sekakuoro Akateeminen laulu esittämään Finlandia-hymnin.
”Täältä lähtee ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat tehdä asian eteen jotain. Kun näkee, että joku tekee käytännössä, inspiroi se itseäkin toimimaan. On myös hienoa, että kaikki tiivistyy yhteen asiaan, mikä on se maa”, totesi päivän lopuksi yrittäjä ja Purpose Reasearch Instituten perustaja Kirsi Piha.
Baltic Sea Action Group järjesti Maan puolustuskurssin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa MULTA-hanketta ja EU-rahoitteista LIFE CarbonFarmingScheme-projektia. Tapahtuman rahoitusta saatiin myös Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä.
