Kriteeristö ja viljelijän oppimispolku yhteistyön tueksi
Uudistavan viljelyn yleiset kriteerit maatiloille ja viljelijän oppimispolku auttavat ruokaketjun osapuolia seuraamaan viljelytoimien kehittämistä maan kasvukuntoa parantaviksi ja hiiltä sitoviksi. BSAG on luonut kriteeristön yhteistyössä Carbon Action -alustan yritysten, tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa.
Kriteerit viljelijän ja yrityksen tueksi
Uudistavan viljelyn kriteeristö auttaa viljelijää ja yrityksiä hahmottamaan uudistavan viljelytoiminnan reunaehdot.
BSAG on kehittänyt kriteerit yhteistyössä Carbon Action -alustan yritysten, tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa tavoitteenaan saada käytännön työkaluja viljelijöiden kehityksen ja toimenpiteiden seuraamista varten.
Uudistavalle viljelylle ei ole omaa sertifikaattia ja kuka tahansa voi viljellä uudistavasti toimenpiteiden laajuudesta ja tuotantosuunnasta riippumatta. BSAG ei ole maatiloja auditoiva tai sertifikaatteja myöntävä taho.
Uudistavan viljelyn kRITEERIT
Uudistavan viljelyn yleiset kriteerit maatiloille
BSAG:n kriteerit uudistavan viljelyn tiloille tähtäävät viljelytoimintaan, joka parantaa maan kasvukuntoa ja lisää maaperän hiilen varastoitumista. Kriteerit nojaavat viljelijän jatkuvaan oppimiseen ja uudistavan viljelyn perusperiaatteisiin: maksimoi yhteytys sekä mikrobit ja minimoi peltomaata häiritsevää muokkausta.
Kriteerit tulee aina täsmentää eri tuotantosuuntia ja maantieteellisiä alueita varten.
1. Osaamista ja toimintaa kehitetään jatkuvasti
2. Peltomaan kasvukuntoa parannetaan ja ylläpidetään tavoitteellisesti
3. Maanpäällistä ja maanalaista luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan suunnitelmallisesti
4. Viljelykierto on monipuolista
5. Ympärivuotinen, elävä kasvipeitteisyys on maksimoitu
6. Maan muokkaus on minimoitu
7. Ravinteiden käyttö perustuu kasvin tarpeeseen ja nojaa orgaanisiin lannoitteisiin ja biologiseen typensidontaan
8. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on minimoitu
Hyväkuntoisimmat pellot pystyvät pitkienkin äärisäiden vuorotellessa tuottamaan satoa, eikä arvokas pintamaa valu vesistöihin.
Uudistavan viljelyn oppimispolku viljelijälle
Sitoutunut
Sitoutunut viljelijä tunnistaa lainsäädäännön velvoitteet ja kartuttaa tietoaan esimerkiksi käymällä Uudistavan viljelyn e-opiston. Hän osallistuu keskusteluihin ja oppii vertaisiltaan, esimerkiksi liittymällä Carbon Action Klubiin tai vastaavaan viljelijäverkostoon. Viljelijä laatii myös uudistavan viljelyn suunnitelman.
Aktiivinen
Aktiivinen viljelijä täyttää uudistavan viljelyn yleiset kriteerit ainakin osalla lohkoistaan ja seuraa suunnitelmassaan asettamiensa tavoitteiden toteutumista.
Aktiivisuus tarkoittaa myös panostuksia jatkuvaan oppimiseen ja kykyä soveltaa viljelymenetelmiä oman tilan olosuhteet huomioiden.
Edistynyt
Edistynyt viljelijä täyttää uudistavan viljelyn yleiset kriteerit ja ymmärtää niiden vaikutukset tilallaan.
Mittaaminen kuuluu olennaisena osana tilan jatkuvaa kehittämistä ja viljelijän oppimisprosessia.
Edistynyt viljelijä toimii myös yhteisönsä moottorina ja kannustaa vertaisiaan ja jakaa tietoa aktiivisesti.
Esimerkki kriteerien soveltamisesta viljanviljelytilalla
Miltä uudistavan viljelyn kriteerien täyttäminen näyttäisi viljatilalla? Lähtökohtina esimerkissämme on, että tilan pelloilla on toimiva vesitalous, tiivistymät poistettu, hivenravinteet tasapainossa ja pH 6–6,5.
Pelloilla on jatkuva kasvipeite eli aito talviaikainen kasvipeite vähintään 90 % alasta. Viljelykierto on monipuolinen. Saman kasvisuvun yksivuotisten kasvien viljelyä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla pyritään välttämään. Yksi- ja monivuotiset sekä erisukuiset kasvit vuorottelevat. Tilan peltolohkoilla viljellään seoskasvustoja tai monilajisia aluskasvustoja.
Kasvien lannoitus perustuu mitattuun kasvin tarpeeseen, esimerkiksi maa- ja kasvianalyyseihin. Lannoitus koostuu ensisijaisesti eloperäisistä lannoitteista ja keinolannoitteiden käyttö minimoidaan. Liukoisia ravinteita käytetään vain kasvin välitöntä ravinnetarvetta vastaava määrä, eli 50 kg N/ha per levityskerta.
Muokkaus minimoidaan. Pelloilla käytetään pääosin minimimuokkausta eli matalaa (< 10 cm) sekoittavaa muokkausta. Kasvusto perustetaan muokkauksen yhteydessä tai sen jälkeen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö on minimoitu. Ensisijaisesti käytetään mekaanisia ja biologisia torjuntakeinoja. Hyönteistorjunta- ja tautiaineita käytetään vain poikkeustilanteessa. Peltojen monimuotoisuutta lisätään esimerkiksi luonnonhoitonurmien tai monimuotoisuuskaistan avulla.
Viljele uudistavasti
Uudistavista viljelymenetelmistä on jo olemassa sekä tutkittua että kokemuspohjaista tietoa. Se, miten jokin toimenpide vaikuttaa pellolla riippuu esimerkiksi pellon historiasta, maalajista sekä paikallisista olosuhteista, kuten säästä.
Carbon Action -tutkimuksessa menetelmien vaikutuksista kerätään yksityiskohtaista tietoa ja niitä kehitetään yhteistyössä noin sadan maanviljelijän kanssa.
Liity Carbon Action -klubiin, josta saat käyttöösi uusinta tutkimustietoa uudistavasta maanviljelystä ja voit jakaa tietoa muiden viljelijöiden kanssa.
Maksuttomasta Uudistavan viljelyn e-opistosta saat lisää tietoa maata parantavista menetelmistä ja siitä, miten voit soveltaa niitä omalla tilallasi.