Itämeri nousee hallitusohjelmassa, vaikuttavuus riippuu toteutuksesta

Itämeren kannalta keskeisin asia, maatalouden uudistaminen, ei ohjelmassa nouse, mutta ruokastrategia ja peltomaan rakenteen parantaminen vesiensuojelun ratkaisuna luovat hyvin toteutettuina mahdollisuuksia muutoksille. Myös meriluonnon suojelun ja meriliikenteen jätevesien päästökiellon nostaminen hallitusohjelmaan tuovat työkaluja Itämeren pelastamiseen. Vesilain avaaminen tulisi käyttää tilaisuutena tarttua metsäojituksen vesistövaikutuksiin.

Baltic Sea Action Group vaikutti aktiivisesti vaalien alla yksin sekä yhdessä muiden järjestöjen, yritysten ja tutkijoiden kanssa. BSAG oli myös kuultavana Säätytalolla hallitusneuvottelujen yhteydessä. Vaikuttamistyömme toi tulosta. Alla tarkastelemme miten Itämerta koskevat pääviestimme näkyvät hallitusohjelmassa, ja ehdotamme miten kirjauksia kannattaisi toteuttaa käytännössä.

Suojellaan luontoarvot merellä

Hallitusohjelma huomioi hyvin ehdotuksemme lisätä merellisten suojelualueiden määrää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla:

”Hallitus jatkaa ja kehittää Helmi -ohjelmia sekä käynnistää vapaaehtoisen suojelun ohjelman myös meriluonnolle.”

Tarvitsemme lisää merellisiä suojelualueita suojaamaan elintärkeitä ympäristöjä myös pinnan alla. Suurin osa arvokkaista meriluontoalueista on yksityisessä omistuksessa, siksi vapaaehtoisesta suojelusta pitää tehdä helppoa ja houkuttelevaa.

Ehdotuksemme on, että hallitusohjelman kirjausta toteutettaisiin muun muassa Luontolahja Suomelle -kampanjan kaltaisella, merellisiin alueisiin keskittyvä kampanjalla, jossa valtio suojelee omilta vesiltään yksityisten maanomistajien suojelemia vesialueita vastaavan alueen. Näkyvällä kampanjalla innostettaisiin yksityisiä maanomistaja suojeluun. Valtion tuplatessa suojelualaa oikein kohdennetusti, toteutettaisiin samalla tehokkaasti Suomen ja EU:n sitoumusta suojella 30 % pinta-alasta 2030 mennessä.

Valitettavasti luonnonsuojelun rahoitusta vähennetään yli kolmanneksella viime hallituskauteen verrattuna. Edellä ehdottamamme vastinemalli toimisi vähennyksistä huolimatta. Edessä on aluehallinnon mylläämistä, jolloin on tärkeää varmistaa ELY-keskusten resurssit suojelualuehakemusten käsittelyyn. Maanomistajien on voitava suojella arvokkaaksi todetut merialueensa kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisessa ajassa.

Lopetetaan rahtilaivojen päästöt Itämereen

Iloksemme hallitusohjelmasta löytyy napakasti myös ehdotuksemme selvittää laivaperäisten käymäläjäte- ja rikkipesurivesien mereen purkamisen kieltoa Suomen aluevesillä. Hallitusohjelma meni tässä suoraan pidemmälle:

 ”Alusten huuhtelu-, ruokajäte-, rikkipesuri ja käymäläjäteveden purku mereen kielletään Suomen aluevesillä.”

Huuhteluvedet-käsite ei ole sisällöltään selkeä. Toteutuksessa on tärkeää, että mukana ovat myös yksiselitteisesti alusten harmaat vedet. Rahtilaivat voivat päästää mereen laillisesti käymäläjätevetensä, harmaat vetensä sekä hienonnetun ruokajätteen. Kiellon toteutumiseksi satamien jätehuoltoinfran on oltava kunnossa ja myös maihin tuotavan jätteen määrää tulisi seurata. Suurin teho kiellosta saadaan, jos mukaan saadaan myös naapurimaat.

Maatalouden uudistamista tarvitaan

Itämeren hyvinvoinnin kannalta keskeisin ja käytännön toteutukseltaan haastavin kokonaisuus, maatalouden kokonaisvaltainen uudistaminen, jää hallitusohjelmasta uupumaan. Hyviä yksityiskohtia siihen liittyen ohjelmasta kuitenkin löytyy.

Esitimme monihyötyisen uudistava maatalouden laajaa käyttöönottoa BSAG:n omissa vaaliviesteissä, yhdessä suomalaisen ruokaketjun toimijoiden kanssa sekä kohdennetusti Saaristomeren alueelle yhdessä muiden Itämeri-toimijoiden kanssa.

Hallitusohjelmassa on erillinen Saaristomeri-kirjaus. Siinä on huomioitu tarve uudistaa viljelymenetelmiä ja toimia kohdennetaan mm. ravinnekiertoon ja maaperän hyvinvoinnin parantamiseen. Ravinnekuormitusta kirjausten mukaan vähennetään peltomaan rakennetta ja vesienhallintaa parantamalla. Viljelijöille halutaan antaa vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja maanparannusaineiden suhteen: kipsikäsittelyn rinnalle on nostettu myös rakennekalkki ja kuituratkaisut. Kirjauksessa huomio on myös agroekologisissa, uudistavan viljelyn mukaisissa viljelymenetelmissä.

Saaristomeri-kirjaus on ansiokas ja kattava. Huolta aiheuttaa, että laajalle toimenpidepaketille on varattu melko vaatimaton budjetti. Toteutuksessa tarvitaankin laajaa ja rakentavaa yhteistyötä. Toimeenpanossa on keskeistä huomioida myös laadukkaan maatalousneuvonnan rooli. Itämeren – ja suomalaisen maatalouden – kannalta soisimme, että nämä hyvät tavoitteet näkyisivät myös laajemmin hallitusohjelman varsinaisessa maatalousosiossa, eikä käytännön toimet rajoittuisi ainoastaan Saaristomeren valuma-alueelle.

Saaristomeren valuma-alue on kuitenkin hyvä paikka pilotoida edistyksellisiä ratkaisuja ja ehdotuksemme vaikuttavuuden lisäämiseksi ja toimien skaalaamiseksi on, että myös maataloustukien tulosperusteisuutta pilotoitaisiin käytännössä, jo seuraavaan CAP-kauteen proaktiivisesti valmistautuen.

Laaditaan kestävä ja reilu ruokastrategia

Maataloutta ja koko ruokajärjestelmää koskeva lupaava kirjaus on ruokastrategian laatiminen:

”Tehdään parlamentaarisella yhteistyöllä kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategia.”

Onnistuessaan yhteinen ruokavisio voisi luoda suuntaa aidosti kestävälle ja reilulle ruoantuotannolle Suomessa. Tässä Itämeri olisi yksi ehdoton hyötyjä.

Nostimme tätä eteenpäin katsovan ruokastrategian tarvetta yhdessä strategisen tutkimuksen FOOD-ohjelman kanssa vaalin alla. Strategian sisältö ja sen hyväksyttävyys eri sidosryhmien keskuudessa määräävät onnistumisen. Laaja, aito osallistaminen on hyvä perusta strategian tekoon. Food-ohjelman tutkimuksen yhteisessä videossa tarjotaan tarkempia ehdotuksia sisältöön.

On hyvä huomata, että hallitusohjelma korostaa toimien tietoperustaisuuden merkitystä. Samalla se valitettavasti lakkauttaa VN TEAS -instrumentin, jolla poikkihallinnollista tietoa esimerkiksi juuri ruokastrategian valmistelun tueksi voisi tuottaa. Sitäkin tärkeämpää on siis hyödyntää olemassa olevaa tutkimusta kuten FOOD-ohjelman hankkeiden laadukasta ja laajaa tutkimusosaamista.

Vähennetään metsäojituksen vesistövaikutuksia

Metsätalouden vaikutuksista Itämeren ja sisävesien tilaan on tullut viime vuosina uutta tietoa, ja mekin peräänkuulutimme ratkaisuja metsätalouden vesistöpäästöihin.

Hallitusohjelma todetaan lyhyesti ”Metsäojituksen ympäristö- ja vesistövaikutuksia vähennetään”.

Keinot jäävät kirjauksessa auki. BSAG:n ehdotus on ojitusten tuominen luvanvaraiseksi. Tällöin etenkin metsän kasvun kannalta tarpeettomista ja merkittäviä vesistö- ja ilmastopäästöjä aiheuttavista ojituksista päästäisiin eroon. Lisäksi purojen ja norojen suojelu ja riittävät suojavyöhykkeet auttaisivat myös Itämerta. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut päivittämään vesilakia, ja toiveemme onkin, että nämä selkeät ja vaikuttavat toimenpiteet sisällytetään päivitykseen.

Olemme erittäin tyytyväisiä, että viestejämme kuultiin valmisteluvaiheessa, ja toivon mukaan myös toteutusvaiheessa kuullaan asiantuntijoita kattavasti. Koska resurssien niukkuus tuo haasteita toimeenpanolle, kaikkien panosta ja rakentavaa yhteistyötä tarvitaan entistäkin enemmän.