MARA-haaste haastaa viljelijät seuraamaan ja parantamaan maaperän kasvukuntoa aktiivisesti

MARA-testi on oiva tapa saada tietoa pellon kasvukunnosta ja seurata eri viljelytoimien vaikutuksia maaperän ominaisuuksiin. Testissä pellolta kaivetaan tietyn kokoinen maapaakku ja havainnoidaan sekä pisteytetään kuopasta nostetun maapaakun rakennetta sekä kerroksellisuutta. Maan kerroksellisuus kertoo muun muassa maan eri kerrosten tiiviydestä ja mururakenteesta.

Testissä maan rakennetta arvioidaan aistinvaraisesti, ja arvioinnissa käytetään avuksi MARA-korttia. Rakennetta vertaillaan lohkojen eri osien kesken, ja kuoppia kaivetaan testattavalle lohkolle vähintään kaksi kappaletta. Kuoppia kannattaa kaivaa pellolla tiiviydeltään erilaisiin kohtiin, jotta näytteitä oppii tarkastelemaan mahdollisimman kattavasti.

MARA-haaste käynnistyy toukokuussa ja jatkuu koko vuoden 2023 kasvukauden ajan. MARA-testiä kannattaa tehdä useampia ja koko kasvukauden ajan, mutta haaste keskittyy kahteen yhteiseen spurttiviikkoon. Ensimmäinen spurttiviikko järjestetään juhannusviikolla, ja toinen lähempänä syksyä puintien jälkeen.  

Mikä ihmeen MARA-haaste?

BSAG on tehnyt tiiviisti yhteistyötä viimeisen viiden vuoden ajan 100 hiiliviljelijän kanssa osana säätiön Carbon Action -toimintaa. Tuleva kasvukausi on tutkimus- ja yhteistyövaiheen viimeinen, joten loppuajalle pyritään tuomaan mahdollisimman paljon yhteistä toimintaa maan kunnon parantamiseksi. Samalla säätiö haastaa kaikki muutkin viljelijät osallistumaan yhteisiin talkoisiin maan kasvukunnon seuraamiseksi MARA-testejä tekemällä. 

”MARA-haaste on hauska tapa luoda yhteistä toimintaa maaperän kasvukunnon parantamisen ympärille. MARA-testiä tekemällä viljelijä saa arvokasta tietoa pellon kasvukunnon tilasta, sekä työkaluja maan rakenteen seuraamiseen”, sanoo BSAG:n maataloustiimin projektijohtaja Eija Hagelberg.

”Viljelijät katselevat paljon maan päällisiä kasvustoja. On kuitenkin yhtä tärkeää tarkastella mitä tapahtuu maan pinnan alapuolella. Lapiolla maata kaivelemalla ja käsissä hypistelemällä saa tehtyä tärkeitä havaintoja maan rakenteesta, jotka kertovat paljon maan kasvukunnosta. Vasta kun maasta on tehty täsmällisiä havaintoja, voidaan suunnitella oikeat toimenpiteet pellon kasvukunnon korjaamiseksi”, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija (eläke) Jukka Rajala.

Maan kasvukunnon jatkuva parantaminen kasvukaudesta toiseen tuottaa niin viljelijälle kuin ympäristöllekin monia hyötyjä. Yksi tutkituista hyödyistä on hiilen tehokkaampi varastoituminen ilmasta takaisin maaperään. Maan hiilensidonta hillitsee ilmastonmuutosta sekä lisää maaperän multavuutta.

Lisäksi maan parempi kasvukunto lisää satovarmuutta ja tuo tilalle taloudellisia hyötyjä. Hyvärakenteisessa maassa kasvien juuret kasvavat syvälle maahan tuuheasti ja laajasti sekä kestävät paremmin erilaisia sääolosuhteita. Ne myös ottavat paremmin ravinteita, kuten fosforia, maasta käyttöönsä. Kun maassa on hyvä rakenne, pidättää se vettä ja ravinteita sekä vähentää eroosiota. Tämä vähentää myös Itämerta rehevöittäviä ravinnevalumia.