VAALIVIESTIT 2023: ITÄMERI PELASTETAAN KONKREETTISILLA JA MONIHYÖTYISILLÄ RATKAISUILLA

Ympäristökriisit – Itämeren rehevöityminen, ilmastonmuutos ja luontokato – voidaan ratkoa vain kokonaisvaltaisilla, juurisyihin tarttuvilla toimenpiteillä. BSAG:n vaaliviestit tarjoavat konkreettisia, tehokkaita ratkaisuja aikamme suurimpiin kriiseihin.

VAALITAVOITTEEMME

Meriluonto

Perustetaan riittävä määrä merellisiä suojelualueita

Kun meriluonnon arvoalueet suojellaan, Itämerellä ja sen lajeilla on mahdollisuus toipua.

Meriliikenne

Tehdään rahtilaivojen ravinnepäästöistä historiaa

Kun laivojen jätevesiä ei päästetä rehevöittämään merta, ne voidaan saattaa hyötykäyttöön.

Uudistava maatalous

Viedään uudistava viljely laajasti käyttöön

Ruoantuotanto voi olla hyväksi niin tuottajalle, kuluttajalle kuin Itämerelle ja muulle luonnolle.

Luontokato on pysäytettävä myös Itämerellä

Suomen merialueet on kartoitettu ainutlaatuisen hyvin, mutta suojelua ei ole kohdistettu sen perusteella. Suojelemalla 1 % lisää merialueita oikein kohdennetusti, voidaan tuplata suojelun teho. Suurin osa arvokkaista meriluontoalueista on yksityisessä omistuksessa, siksi vapaaehtoisesta suojelusta pitää tehdä helppoa ja houkuttelevaa.

Jotta teemme suojelualueista tehokkaita ja voimme Itämerellä saavuttaa Suomen, EU:n ja YK:n yhteisen 30 % suojelutavoitteen 2030 mennessä:

HELMI-ohjelman rahoitus pitää varmistaa ja merellisen luonnon osuutta lisätä.
Valtiotasolla on toteutettava Luontolahja Suomelle -kampanjan kaltainen, merellisiin alueisiin keskittyvä kampanja, jossa valtio suojelee omilta vesiltään yksityisten maanomistajien suojelemia vesialueita vastaavan alueen.
ELY-keskusten resurssit on varmistettava niin yksityisten kuin julkisten merellisten suojelualuehakemusten käsittelemiseksi, jotta maanomistajat voivat suojella merialueensa kohtuullisessa ajassa.
Merialuetietoa on käytettävä kaikessa merellisessä suunnittelussa, esimerkiksi tuulivoimaloiden sijainnissa, jotta luonnon monimuotoisuuden arvoalueita ei vaaranneta.

Tutustu taustoihin

Rahtilaivojen päästöt mereen on lopetettava kiertotalouden ja lainsäädännön avulla

Rahtialukset saavat laillisesti purkaa jätevesiä, kuten käymäläjäte- ja rikkipesurivesiä Itämereen. Lopettamalla jätevesien purkaminen Itämereen ja ohjaamalla ne hyötykäyttöön, esimerkiksi biokaasun valmistukseen, vähennetään rehevöitymistä ja edistetään kiertotaloutta. Vapaaehtoisia toimia pitää tehdä samalla, kun vaikutetaan kansainväliseen lainsäädäntöön.

Jotta jätevesien purkaminen Itämereen lopetetaan:

On varmistettava, että satamat pystyvät toimimaan säädösten ja no special fee -periaatteen mukaan.
Valtion on tuettava kuntia satamien jätehuoltoinvestoinneissa ja tehtävä ympäristölupien hakemisesta tarpeeksi selkeää ja nopeaa, jotta satamat voivat kehittää jätehuoltojärjestelyjään.
Satamassa tapahtuvan laivaperäisen jätteen vastaanottoa ja käsittelyä on seurattava ja ELY-keskuksilla on oltava siihen riittävät resurssit.
On selvitettävä kansallisia mahdollisuuksia kieltää laivaperäisten käymäläjäte- ja rikkipesurivesien purku mereen Suomen aluevesillä samalla, kun säädöstyötä edistetään kansainvälisillä foorumeilla (HELCOM, IMO) muiden Itämeren maiden, erityisesti naapurivaltioidemme kanssa.

Tutustu taustoihin

Monihyötyinen uudistava maatalous on otettava laajasti käyttöön

Maatalouden kannattavuus, suomalainen ruokaturva ja maankäytön ilmastopäästöt vaativat kaikki toimenpiteitä seuraavalla hallituskaudella. Maaperän kasvukuntoa parantava uudistava viljely tuo ratkaisuja muutokseen niin tilatasolla kuin koko ruokajärjestelmässä. Uudistavalla viljelyllä voidaan hillitä ilmastonmuutosta varastoimalla hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään ruoantuotannon ohessa. Samoilla keinoilla parannetaan satovarmuutta ja viljelijän taloutta sekä hillitään Itämeren rehevöitymistä ja luontokatoa.

Jotta uudistavan viljelyn menetelmät saadaan laajalti käyttöön ja maatalouden vesistövaikutukset minimiin:

On toteutettava uudistavan viljelyn ja maan kasvukunnon toimenpideohjelma, joka edistää laajasti neuvontaa, koulutusta ja siirtymää uudistavaan viljelyyn.
Maatalouden vesiensuojelutoimia on kohdennettava erityisesti eroosioherkkiin ja korkean fosforipitoisuuden peltoihin sekä vesistöaluille, jotka ovat huonoimmassa kunnossa.
Maataloustukien tulosperusteisuutta on pilotoitava käytännössä, jo seuraavaan CAP-kauteen valmistautuen.
On varmistettava rahoitus maatalouden hiilensidonnan ja biodiversitteettivaikutusten todentamisjärjestelmän kehittämiselle.

Tutustu taustoihin